Kartta - Tartto (Tartu linn)

Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemägissa ja Tartussa]] Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui vuonna 2012 runsaat 93 000 asukasta. Emajoen varrella sijaitseva Tartto on Etelä-Viron ja Tartumaan maakunnan keskus.

Tarttoa pidetään Viron kulttuurin ja sivistyksen pääkaupunkina, henkisenä pääkaupunkina. Kaupungissa on 1632 perustettu maan vanhin ja suurin yliopisto, vanhin vironkielinen teatteri Vanemuine, Viron opetus- ja tiedeministeriö, korkein oikeus ja Viron kansallismuseo (Eesti Rahva Muuseum).

Hallinnollisesti Tartto on epäitsenäinen kaupunki (linn, asustusüksus), laajemman Tarton kaupungin (linn, haldusüksus) osa.

Tartto sijaitsee Emajoen keskijuoksulla Võrtsjärven ja Peipsijärven välillä. Emajoen laakso halkaisee kaupungin luoteesta kaakkoon 800–2 000 metriä leveänä. Laakeaa laaksoa ympäröivät aaltoilevat moreenitasanteet. Tarton keskusalueella sijaitsee tasalakinen Toomemägi, jota ympäröivät pienemmät notkelmat.

Kaupungin pinta-alasta 38,97 km² on veronalaista maata 58 prosenttia. Tonttimaata on 11,0 km², soista vesijättö- ja joutomaata 4,7 km², maatalousmaata 4,3 km², katuja 6,2 km² ja rautateitä 5,3 km², puistoja ja viheralueita 3,8 km² sekä teollisuusalueita 5,9 km².

Tartto jakautuu 17 kaupunginosaan (linnaosa) ja 31 alueeseen (asum), joiden asukasluku ja pinta-ala vaihtelevat suuresti. Runsasväkisimmät kaupunginosat ovat itäinen lähiökaupunginosa Annelinn (27 000 asukasta), puutalokaupunki Karlova (9 000 as.) sekä omakoti- ja viheralue Tammelinn (8 000 as.). Väestömäärältään pienimpiä ovat Maarjamõisa (400 as.) ja läntisimpänä sijaitseva Ränilinn, maaseutumainen Ihaste keskustan kaakkoispuolella ja puutaloalue Supilinn (1 800 as.). Pinta-alaltaan suurimmat kaupunginosat ovat Annelinn (540 ha), Ihaste (424 ha) ja eteläinen Ropkan teollisuusalue (354 ha). Alueeltaan pienimpiä kaupunginosia ovat Supilinn (48 ha), Vaksali (76 ha) ja Variku (77 ha).